Vuonna 2020 pörssisähkö maksoi Suomessa keskimäärin 2,8 senttiä kilowattitunnilta. Kaksi vuotta myöhemmin hinta oli yli kuusinkertainen. Nyt, vuonna 2026, ollaan taas lähellä samaa tasoa kuin ennen kriisiä.
Tässä artikkelissa käydään läpi, miten pörssisähkön hinta on kehittynyt vuodesta 2010 tähän päivään, mistä isoimmat muutokset ovat johtuneet, ja mitä tästä kaikesta voi päätellä oman sähkösopimuksen kannalta.
📖 Tämä artikkeli perustuu
Nord Poolin virallisiin spot-hintatilastoihin (Suomen hinta-alue), Energiateollisuuden vuosiraportteihin, Tilastokeskuksen energiatilastoihin sekä Energiaviraston hintadataan. Kaikki hinnat sisältävät ALV:n (24 % → 25,5 % vuodesta 2025).
Vuosikeskihinnat 2010–2025
Aloitetaan kokonaiskuvasta. Alla näkyy pörssisähkön vuosikeskihinta Suomessa jokaiselta vuodelta. Yksi vuosi erottuu selvästi joukosta.
Kaaviosta erottuu kolme jaksoa: 2010-luvun tasainen 4–6 sentin taso, vuoden 2022 piikki ja sen jälkeinen palautuminen.
2010–2019: kymmenen rauhallista vuotta
Koko 2010-luvun pörssisähkö pysyi Suomessa 3,6–6,9 sentin haarukassa. Pohjoismainen sähkömarkkina toimi aika ennustettavasti: vesivoimaa tuli Norjasta ja Ruotsista, ydinvoimaa Suomesta ja Ruotsista, ja tuulivoimaa alkoi tulla pikku hiljaa lisää.
Halvin vuosi oli 2015 (3,6 snt), jolloin Skandinavian vesialtaat olivat hyvin täynnä. Kallein vuosi ennen kriisiä oli 2011 (6,9 snt), jolloin kylmä talvi nosti kulutusta ja vesivoimaa oli tavallista vähemmän.
💡 Hyvä tietää
2010-luvun keskihinta oli noin 4,7 snt/kWh. Se on melko lähellä nykytasoa (2025: 5,1 snt), eli hinnoissa ollaan palattu sinne missä oltiin ennen kriisiä.
2020: koronavuosi ja halpa sähkö
Keväällä 2020 talous pysähtyi ja sähkönkulutus laski selvästi. Pörssisähkön vuosikeskihinta tipahti 2,8 senttiin, mikä oli koko tarkastelujakson halvin. Tuntihinnat kävivät useaan otteeseen lähellä nollaa.
Jälkikäteen tuo vuosi antoi esimakua siitä, mitä tapahtuu kun sähköä on tarjolla enemmän kuin sitä ehditään kuluttaa. Sama ilmiö toistuu nyt 2024–2025, mutta eri syystä: silloin syy oli pysähtynyt talous, nyt se on kasvanut tuotantokapasiteetti.
2021–2022: energiakriisi
Vuonna 2021 hinnat alkoivat nousta, kun talous elpyi pandemiasta ja maakaasun hinta nousi Euroopassa. Vuosikeskihinta oli 7,8 senttiä. Sitten tuli vuosi 2022.
Hinnat ylös: 2022
- 🔥 Venäjä katkaisi sähköntuonnin toukokuussa 2022
- ⛽ Maakaasun hinta 10-kertaistui Euroopassa
- 🇫🇷 Ranskan ydinvoimaloissa laajoja huoltoseisokkeja
- ☀️ Kuiva ja kuuma kesä vähensi vesivoimaa
- 📈 Joulukuussa 2022 keskihinta 24,6 snt/kWh
Hinnat alas: 2023–2025
- ⚛️ Olkiluoto 3 (1 600 MW) käynnistyi huhtikuussa 2023
- 🌬️ Tuulivoima +41 % vuonna 2022, kasvu jatkui
- ⛽ Maakaasun hinta laski 75 % huipuista
- 🔌 Suomen sähköntuotanto ylitti kulutuksen
- 📉 Negatiivisia tunteja 725 kpl vuonna 2024
Vuoden 2022 keskihinta oli 15,5 senttiä, mutta kuukausitasolla erot olivat isoja. Joulukuussa 2022 kuukausikeskihinta oli lähes 25 senttiä. Yksittäisinä tunteina hinta kävi yli eurossa per kilowattitunti.
📊 Mitä tämä tarkoitti euroissa?
Kerrostaloasujan (2 000 kWh/v) sähkön energiamaksu nousi noin 310 euroon vuodessa. Normaalisti sama luku on noin 100 euroa. Omakotitalossa (18 000 kWh/v) puhuttiin jo noin 2 790 eurosta vuodessa, kun normaalisti se olisi ollut noin 900 euroa.
Olkiluoto 3 ja hintojen lasku
Huhtikuussa 2023 Olkiluoto 3 -ydinvoimala aloitti kaupallisen tuotannon. Se on yksittäinen 1 600 megawatin reaktori, joka lisäsi Suomen sähköntuotantoa noin 14 prosenttia. Väreen analyysin mukaan se laski pörssisähkön hintaa aluksi noin 5 senttiä kilowattitunnilta.
Sittemmin vaikutus on pienentynyt noin 1,3 senttiin, koska muutkin asiat ovat laskeneet hintaa: maakaasun maailmanmarkkinahinta on pudonnut ja tuulivoimaa on rakennettu Suomeen lisää noin 3 400 megawattia.
2024–2025: sähköä on välillä liikaa
Viime vuosina on alkanut näkyä kokonaan uusi ilmiö. Tuulivoiman ja ydinvoiman yhdistelmä tuottaa ajoittain enemmän sähköä kuin Suomessa ehditään kuluttaa. Silloin pörssisähkön hinta painuu alle nollan.
Vuonna 2024 Suomessa oli eniten negatiivisia pörssisähkötunteja koko Euroopassa.
Vuonna 2024 negatiivisia tunteja kertyi 725, eli keskimäärin pari tuntia päivässä. Suomessa oli eniten negatiivisia tunteja koko Euroopassa. Vuonna 2025 määrä laski noin 400 tuntiin, koska Olkiluoto 3 oli osan vuotta huollossa ja tuulitilanne vaihteli.
Negatiivinen hinta tarkoittaa käytännössä sitä, että pörssisähkösopimuksella sähkön käyttämisestä maksetaan sinulle. Ajasta pyykinpesukone tai lataile sähköautoa noina tunteina.
Miten hinta vaihteli kuukausi kuukaudelta vuonna 2025?
Vaikka vuoden 2025 keskihinta oli 5,1 snt/kWh, kuukausien välillä oli isoja eroja. Halvimman ja kalleimman kuukauden välillä oli lähes kolminkertainen ero.
Touko- ja kesäkuu olivat selvästi halvimpia: tuulivoimaa riitti, kulutus oli pientä ja hinta jäi alle kolmen sentin. Kallein kuukausi oli elokuu (6,93 snt), jolloin Olkiluoto 3 oli huollossa ja tuulitilanne heikko.
📊 Vuosi 2025 neljännesvuosittain
Miltä lähivuodet näyttävät?
Sähköfutuurien perusteella vuoden 2026 keskihinta pysyy noin 5 sentin tuntumassa. Kesällä sähkö on taas halvinta (noin 3,2 snt/kWh) ja talvella kalleinta (noin 9 snt/kWh). Talvelle 2026–2027 futuurihinta on noin 9,1 senttiä.
Tuulivoimaa rakennetaan Suomeen edelleen lisää, ja suunnitteilla on myös isoja merituulivoimahankkeita. Tämä tarkoittaa todennäköisesti sitä, että keväisin ja kesäisin sähkö on jatkossakin hyvin halpaa, mutta toisaalta tyynellä ja kylmällä säällä hinnat voivat nousta nopeasti.
⚠️ Kasvava vaihtelu
Mitä enemmän tuulivoimaa on, sitä enemmän hinta vaihtelee tunnista tuntiin. Tuulisina päivinä sähkö voi olla ilmaista tai jopa negatiivista. Tyynellä säällä hinta nousee. Pörssisähkösopimuksella tästä voi hyötyä siirtämällä kulutusta halvempiin tunteihin.
Mitä tästä voi päätellä?
15 vuoden datasta nousee esiin muutama selkeä asia. Pörssisähkö on ollut keskimäärin edullisempi kuin kiinteähintaiset sopimukset. Tämä piti paikkansa myös kriisivuoden 2022 jälkeen, koska kiinteähintaisetkin sopimukset nousivat viiveellä.
Nykyinen hintataso (noin 5 snt/kWh) on historiallisesti normaali. Samalla markkinat ovat kuitenkin muuttuneet: tuulivoiman kasvu tekee hinnoista entistä vaihtelevampia tunti- ja kuukausitasolla, vaikka vuosikeskiarvo pysyy maltillisena.
🔑 Kolme asiaa, jotka kannattaa muistaa
1. Pörssisähkö on ollut pitkällä aikavälillä edullisin.
15 vuoden keskiarvo on noin 5,5 snt/kWh. Kiinteähintaiset sopimukset ovat samalla jaksolla maksaneet tyypillisesti 6–9 snt/kWh.
2. Vuosi 2022 oli poikkeus.
Sen kaltainen hintapiikki tapahtui kerran 15 vuodessa. Markkinat palautuivat normaalitasolle noin vuodessa.
3. Kulutuksen ajoittaminen on entistä tärkeämpää.
Hintaerot halvimpien ja kalleimpien tuntien välillä kasvavat tuulivoiman myötä. Kuka osaa ajoittaa kulutustaan, säästää eniten.
Sopimustyyppisi voi olla pörssisähkö tai kiinteä hinta, mutta molemmissa tapauksissa kannattaa vertailla säännöllisesti. Hintaerot sopimustyyppien ja tarjoajien välillä voivat olla yllättävän suuria.
⚡ Vertaile sähkösopimuksia nyt
Katso päivän parhaat sähkösopimukset ja löydä edullisin vaihtoehto sinun kulutuksellesi.
Vertaile sähkösopimuksia →